KOTONA

Molly


Molly tuli Suomeen kesällä 2011 etsimään omaa kotia. Molly pääsi omaan kotiin vuoden ja lähes neljän kuukauden kotihoidon jälkeen, marraskuussa 2012.

Molly on pienikokoinen (n. 30 cm ja 4,5 kg) tyttökoira, ikää siltä löytyy 6-7 vuoden verran.

Mollyn kotihoitajan kuvaus Mollysta 13.6.2012:
"Molly on pikkuruinen. Tassut ovat hieman isommat kuin peukalonpääni, kuonosta takaraivoon on peukalosta pikkusormeen ja koiran levein kohta, rintakehä, on noin omenan levyinen. Kerällä, sylissä nukkuessaan Molly on noin maalaisleivän kokoinen. Molly onkin aivan sylihiiri, parasta mitä tietää on kiivetä ihmisen syliin tai nököttää sohvalla ihmisen vieressä ja nojata tähän. Tai mötkähtää pitkäkseen ja laittaa pää ihmisen jalkaterän päälle ja nukahtaa siihen. Molly nukkuu sängyssä, mutta osaa hyvin myös nukkua poissa makkarista. Aamulla herätessä saa selällään mönkimis-örinähepulin, jonka jälkeen ihmistä katsellaan vihjaten että nyt ihmisellä on erinomainen tilaisuus rapsuttaa koiran mahaa!

Molly pitää ruuasta. Ruoka on ehkä jopa kivempaa kuin ihminen, joten koiran motivoiminen ja huomion saaminen ruualla on helppoa. Omat raksutkin käyvät mainiosti. Puruluun kanssa viihtyy pitkät tovit. Pureskelu myös rauhoittaa, joten puruluita on hyvä olla saatavilla.

Molly on kokonaisuudessaan hyvin kultainen, pieni koira. Tulee toimeen muiden koirien kanssa, hihnassa kohtaaminen hieman jännittää. Jännitys saattaa läikkyä yli haukahduksina, mutta cool koirakaveri on vähentänyt kiekumista huomattavasti. Epävarmuutta näköjään, vihamielistä ei ole vaan häntä pyörii kuin vispilä kun toinen koira näkyy taivaanrannassa. Samanlaisen reaktion aiheuttaa myös linnut, varsinkin varikset ja lokit jotka eivät korvaansa lotkauta kiihtyneestä pikkukoirasta.

Hihnassa Molly kulkee ihan nätisti. Jaksaa reippaasti tehdä pidempiäkin lenkkejä ja nuuskuttelee uteliaana kaikkea. Hieman saattaa vetää, jos näkyy lintu tai toinen koira, mutta pikkuruisen olemuksensa takia hihnan pitely onnistuu silloinkin yhdellä sormella. Koirapuistossa tykkää olla. Ensin istuu penkillä ihmisen vieressä jännittyneenä kun on niin paljon isompia kavereita, mutta pian hypähtää maahan ja menee tutkimaan ja tutustumaan paikkoihin ja koiriin. Jos Mollyn mielestä liian iso koira tökkäisee nenänsä henkilökohtaiselle alueelle, näyttää neiti kulmakarvansa ja murisee. Isot koirat siis hieman jännittää, eikä ihme, onhan kokoero huomattava.

Molly on kotona työpäivän ajan. Hieman vielä harjoitellaan, mutta kun aamiaisraksut tarjoilee puuhapallosta ja jättää puruluun niin Molly ei edes huomaa ihmisen lähteneen.

Molly kaipaisi selvästi omaa kotia. Pikkuisen koiran perusturvallisuus ja itsevarmuus on järkkynyt ja Molly lähestyykin kaikkia ihmisiä "Tykkääthän sinä minusta?"-asenteella. Molly sopisi erinomaisesti vanhemmalle rouvashenkilölle tai pariskunnalle, koska Molly nauttii ihmisen seurasta paljon ja rutiinit luovat turvaa. Koiran koko ja luonne olisivat passeleita henkilölle, joka haluaisi koiran mutta ei halua penturiiviötä kasvatettavakseen."


Mollylla on todettu leishmania, johon se on saanut maaliskuussa lääkityksen, kontrollikokeet otetaan toukokuussa. Maaliskuussa Mollysta otettiin myös kattavat verikokeet, joista selvisi, ettei Mollylla ole sisäelinvaurioita.


Palaa kotia etsiviin tästä.
Kuvia