OSSIAN
Tarinani
Ossian on nyt kolmen viikon ajan harjoitellut kotihoidossa kotikoiran elämää, ja voisipa sanoa, että sieltä on kuoriutui hyvinkin nopeasti valmis kotikoira! Ossian on hoidossa omakotitalossa maaseudulla, yhden naisen, kolmen oman koiran ja kahden kissan kaverina. Nuorena poikana Ossian on innokas ja nopea oppimaan uusia asioita, ja hoitopaikan muista koirista mallia ottaen osaa jo hienosti olla osana laumaa. Ossian on kiltti nallekarhu, utelias ja hyvin leikkisä nuori poika. Uudet asiat ja ihmiset vielä välillä jännittävät koirapoikaa, mutta hienosti on rohkeus ja varmuus kasvanut. Ossian rakastaa silityksiä ja hakeutuu hyvin usein sohvalla tai sängyssä hoitomamman kainaloon hellittäväksi. Ja nukkumista Ossian rakastaa myös, päiväunille Ossian osaa myös hienosti rauhoittua. Hyvien unenlahjojen vastapainona Ossian on myös hyvin leikkisä poika. Ulkona aidatulla pihalla se touhuaa kovasti, leikkii leluilla, kaivelee kuoppia, painii koirakavereiden kanssa ja pinkoo täysillä pitkin pihaa. Hihnalenkille Ossian lähtee myös innoissaan, huiskuhäntä hienosti pystyssä. Koirakaveri on aina mukana tuomassa varmuutta. Tienpenkkojen haistelu on tärkeää hommaa. Moottoriajoneuvot eivät pelota yhtään, pyöräilijät ja lenkkeilijät enemmänkin ihmetyttävät kuin pelottavat. Lenkeillä Ossian on päässyt moikkaamaan muutamaa naapurin koiraa, ja alkujännityksen jälkeen on, kuinkas muutenkaan, pistänyt leikiksi uuden kaverin kanssa. Ossian on tähän mennessä tullut toimeen kaikkien tapaamiensa koirien kanssa, niin narttujen kuin urostenkin. Koska Ossian on varttunut tarhalla, jossa sen koko maailma on rajoittunut pieneen aitaukseen, tarvitsee se rinnalleen koirakaverin, josta saa tukea ja rohkeutta uusien asioiden kohtaamiseen – ja jonka kanssa voi tietysti pistää kunnon painit pystyyn! Ossian etsii kotia rauhalliselta alueelta, ei kaupungin sykkeestä. Pienten lasten tai pienten koirien kotiin isohko ja innokas Ossian ei ole sopiva. Yksinolot hoitomamman työvuorojen aikana ovat sujuneet tähän saakka hienosti. Stressiä ei Ossian niistä ole ottanut, vaan herkkutikun syötyään painelee sänkyyn pitkin pituuttaan makoilemaan. Sisäsiisteyskin on tällä pojalla jo hyvin hanskassa, ja tarpeet tehdään pääsääntöisesti ulos. Ensimmäisten kotihoitoviikkojen jälkeen voi kyllä sanoa, että Ossian on oikea kultakimpalepoika! Hänestä saa joku onnellinen koti ihanan kaverin mukaan kaikenlaisiin touhuihin! Sympaattinen Ossian on varsinainen onnenpoika, kun se löysi hoitopaikan Suomesta. Ossian jatkaa kodin etsimistä nyt Keski-Suomessa. Kaikki testatut taudit olivat Ossianille negatiivisia: anaplasmoosi, babesioosi, ehrlichioosi, hepatozoonoosi, leishmanioosi , Mycoplasma haemocanis, Mycoplasma haematoparvum, sydänmato Dirofilaria immitis sekä ihomato Dirofilaria repens . Ruskeaturkkinen Ossian ei todellakaan hautaudu kodittomien koirien massaan, vaan pongahtaa sieltä vieterin lailla silmille upealla, silmiinpistävällä komeudellaan ja puhuttelevalla katseellaan. Ossian ja sen sisarukset syntyivät aralle, kodittomalle emokoiralle autiotalon välipohjaan/kellariin lähellä Svetogorskia. Pentujen isästä ei ole varmuutta, mutta Elena arvelee sen olevan omistettu koira, jonka annetaan liikkua irrallaan. Ainakin yksi lähellä asuva mies antaa tietoisesti koiransa astua tämän nartun jokaisesta juoksusta ja hukuttaa pennut sitten, kun huomaa, ettei narttu ole enää kantavana. Tällä kertaa Elena ehti hätiin ensin ja siksi Ossian on nyt tässä, yhä elossa, pian vuoden ikäisenä, etsimässä kotia. Pennut oli pakko ottaa hyvin pieninä pois emoltaan, paitsi jotta niitä ei olisi tapettu, myös jotta ne voitiin saada kiinni ja jotta niistäkin ei olisi kasvanut emonsa kaltaisia villejä, ihmiseen pelokkaasti suhtautuvia koiria. Pennut pääsivät jo muutaman viikon ikäisinä hoitopaikkaan, josta ne siirtyivät Svetogorskin tarhalle rokotusten tultua voimaan. Emoa ei valitettavasti voitu auttaa, sillä sen kiinni saaminen on hyvin haastavaa, mutta Elena aikoo yrittää. Alla olevissa kuvissa viimeisenä näkyy Ossianin mustaturkkinen emo valokuvattuna pian Ossianin syntymän jälkeen. Pennuista on kasvanut suhteellisen kookkaita ja komeita, etenkin pojista. Pentuja oli alkujaan kuusi ja niistä viisi selvisi aikuisiksi: Oliver , Odessa , Ofelia , Oskari ja Ossian. Ne täyttävät pian vuoden ja olisivat nyt valmiita muuttamaan Suomeen. Pentujen hoitamiseen on panostettu muutenkin ja se on vaatinut usean ihmisen apua. Varsinaisessa kodissa Ossian sisaruksineen ei ole ollut vielä koskaan mutta niitä on hoidettu, niille on kerätty rahaa rokotuksia ja ruokaa varten ja niistä on yritetty mahdollisuuksien mukaan huolehtia, vaikka koiria onkin paljon ja resurssit vähäiset. Vielä tarvittaisiin kodit jokaiselle, jotta tämä kaikki olisi vaivan arvoista, eivätkä Ossian ja sisarukset hautautuisi loppuiäkseen tarhan korkeiden aitojen taakse. Silkkiturkkinen Ossian on niin komea poika, että siitä lähetettyjä kuvia ihastelisi pidempäänkin. Tässä kuussa kuvatuilla videoklipeillä näkyy, miten jännittävä matka tarhan keskiön pienestä aitauksesta sen korkeiden aitojen ulkopuolelle sujuu – ja sehän sujuu! Tarhan ulkopuolella tunteiden kirjo jännityksestä riemuun purkautuu sellaisella rytinällä, että häntä viuhtoo koko ajan samalla, kun jalat toikkaroivat hyppien ja hepuloiden ylös, alas, eteen ja taakse. Vieraiden koirien, kissojen ja uuden ympäristön äärelle Ossian pysähtyi hetkeksi ihmettelemään, mutta pian uteliaisuus vei voiton ja nenänsä johdolla se siirtyi tekemään tarkempia tutkimuksia. Tarhankasvatti Ossian tulee tarvitsemaan rauhallisen ympäristön ja kivan koirakaverin turvakseen, jotta sillä olisi edellytykset sopeutua uuteen elämään. Ossianin ja sen sisarusten rabiesrokotevasta-ainetasot ovat riittävät ja niillä on niiden puolesta mahdollisuus matkustaa Suomeen elokuusta 2026 alkaen. Niillä on EU:n hyväksymän tutkimuslaitoksen myöntämät todistukset testituloksista. Ossian tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin.
