SAGIS

Tarinani

Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Kyllä • Voin asua kaupungissa: Kyllä • Sovin lapsiperheeseen: Ei • Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Ei • Olen asunut kissojen kanssa: Ei • Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Kyllä, olen joutunut turvautumaan puremiseen itselleni hankalissa tilanteissa. Erilaiset toimenpiteet ovat minulle vielä haastavia, enkä tykkää siitä, jos minut laitetaan häkkiin. • Huomioitavia asioita terveyteni osalta ovat: Ei ole tiedossa • Minulle on tehty seuraavia terveystoimenpiteitä: Hammashoito • Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Ei • Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Kyllä • Osaan kulkea hihnassa: Kyllä Kuulumisia 28.07.2026 Tervehdys, päätin tulla kertomaan hieman kuulumisia, edellisestä kerrasta on jo tovi mennyt. Ei ole meikäläinen vielä päässyt tarhalta pois, liekö minulla hieman hankalan koiran maine, ehkä hieman suotta. Täällä nimittäin kävi vieraita Suomesta, ja he olivat hyvin hämmentyneitä minut tavattuaan. En nimittäin käynyt hampaat irvessä nipsimään, vaan olin varsin reipas ja iloinen tapaus. Ei olisi millään voinut uskoa että minulla on huonoja puolia. Minua ei paineistettu, joten en kokenut kertaakaan tarvetta käyttää hampaitani. Odotin tarhassani tassut kaltereita vasten ja häntä vispaten ja lähdin innoissani lenkille. Ulkoiluttajani sai laittaa hihnan pantaani ja lähdin mielelläni lenkille. Otin nameja kädestä ja heittäydyin selälleni rapsutuksia kerjäämään. Minä sain myös lahjaksi oman aurinkovuoteen, ja olin innoissani mukana touhuumassa kun sitä kasattiin häkkiini. Vaikutan siis olevani pohjimmiltani erittäin ihmisrakas ja hellyydenkiepä koira, mutta en pidä tietyistä asioista. Tarhalta sanotaan että luonteeni on pehmentynyt. Jos minua yritetään nostaa tai esimerkiksi kynsiä koitetaan leikata, saatan käyttää hampaitani, joten kanssani on harjoiteltava näitä asioita. Omistajallani olisi hyvä olla koirakokemusta. Lenkillä kuljin hyvin hihanssa, ja vaikutin ihan tavalliselta, energiseltä koiralta. Ymmärrän että haasteeni rajaavat kotiehdokkaitani, mutta toivon silti että joku haluaisi antaa myös minulle mahdollisuuden. ♥ Päivitys tarhalta 23.4.2025 Äskettäin käytiin kaupungilla, siis ihan oikeasti kaupungilla, missä oli paljon ihmisiä ja ääniä! Arvaa mitä? Mä olin tosi reipas poika! En haukkunut, en pelännyt, enkä edes säntäillyt mihinkään. Ihmiset meni ohi, jotkut tuli jopa silittämään mua. Se passasi mulle oikein hyvin! Otin namejakin ventovierailta! Kuitenkin olin koko ajan ihan lähellä mun vapaaehtoista ihmistä, se tuntui turvalliselta. Autoilu on muuten ihan parasta. Kun päästiin autoon, kipusin heti syliin, käperryin ja katselin ikkunasta maisemia. Se oli tosi kivaa. Mä tykkään olla mukana ja aika messissä kaikessa. Kuitenkin mullakin on rajani. Ja sanotaan nyt suoraan, jos joku tekee jotain, mistä en tykkää – esimerkiksi joku yrittää nostaa mut väkisin tai sulkea mut kuljetushäkkiin – niin silloin saatan hätääntyä, varoittaa ja jopa näykkäistä. Se on kuitenkin eri asia kuin pureminen, jota ei kuulemma hyvällä katsota. Uskovat täällä, että kunhan pääsen kotiin ja tunnen olevani turvassa, ei tarvitse enää tukeutua varoittaviin singnaaleihin tai tekoihin. Kaiken kaikkiaan mä tykkään ihmisistä ja olen tosi hyvä poika, kun mulla on aikaa tutustua ja olla oma itseni. ♥ Tarhalla Entisten omistajieni mukaan elämäni ei ollut edes sen arvokkaan päättämisen arvoinen. Minusta haluttiin päästä eroon, sillä omistajani muuttivat muualle Širvintoksen kaupungista, joka sijaitsee läntisessä Liettuassa. Kun huhupuheet siitä, että omistajilleni, joille eutanasia oli liian kallis ratkaisu, olivat etsineet henkilön, jolla olisi ollut sydäntä päästää minut päiviltä halvemmin keinoin, puuttui kohtalo peliin. Eräs nainen päätti selvittää, oliko huhuissa perää. Ja olihan niissä, mutta onnekseni tuo katala juoni ei toteutunut ja sain toisen mahdollisuuden. Olen aika pöyristynyt moisista aatoksista. Nyt majoitun SOS Gyvunain koirasuojassa Vilnassa. Elämä on kelvollis