LEXAS

Tarinani

Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Ei • Voin asua kaupungissa: Kyllä • Sovin lapsiperheeseen: Ei tietoa – Olen tavannut lapsia, mutten ole asunut lasten kanssa. • Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Kyllä • Olen asunut kissojen kanssa: Ei tietoa • Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Minulla on eroahdistusta, jonka vuoksi tarvitsen koirakaverin tuekseni yksinoloihin. • Huomioitavaa terveydessäni: Minulla on diabetes, joka vaatii päivittäistä hoivaa, huolenpitoa ja erityisruokavalion noudattamista. Minulla on myös säännöllinen diabeteksen seuranta eläinlääkärissä. Silmissäni on ollut kaihi. • Minulle on tehty terveystoimenpiteitä: Minulta on leikattu kaihi molemmista silmistä. Olen käynyt säännöllisesti eläinlääkärissä kontrollikäynneillä diabetekseni vuoksi. • Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Kyllä • Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Kyllä • Osaan kulkea hihnassa: Kyllä Kuulumisia kotihoidosta 1.8.2026 Hei, pysähdythän hetkeksi kuulemaan tarinani uusimpine käänteineen. Elämäni käännekohtia voisi olla hylätyksi tuleminen, hektinen tarhaelämä, osittainen sokeutuminen tai diabeteksen puhkeaminen. Sen sijaan suurin elämäni käännekohta oli kuitenkin ikioman kodin saaminen Suomesta. Puolitoista vuotta sitten sain aivan uuden elämän täällä. Elämän, josta en edes olisi osannut aiemmin edes haaveilla. Joudun nyt kuitenkin vaihtamaan kotia. En nimittäin osaa olla yksin, vaan ulvon ja huutelen ihmiseni lähdettyä ovesta, aina siihen saakka, kunnes hän palaa takaisin. Lattialta löytyy pissiläikkyjä yksin oltuani, vaikka muutoin olen sisäsiisti. Etsinnässä olisikin koti, jossa yksinoloja tulisi mahdollisimman vähän. Noh, mutta enemmän minusta. Näin kesäisin voit löytää minut makoilemasta takapihaltamme itse kaivamastani kuopasta pensaiden juurelta. Toisinaan minut tavoittaa koirapuistosta, jossa käyn treffailemassa tietysti tyttöjä. Rajujen painileikkien ystävä en ole, mutta tyttökoirien liehittely onnistuu onneksi muutenkin. Jollekin poikakoirille olen saattanut ärähtää, jos liikaa lähentelevät, mutta se jää siihen. En lähde nahistelemaan edes tyttöjen vuoksi. Minä suorastaan palvon omaa ihmistäni. Hän ja hänen huomionsa on minulle kaikki kaikessa. Olen myös halukas tutustumaan kaikkiin uusiin tyyppeihin. En osaa ajatella kenestäkään pahaa, vaan suhtaudun kaikkiin lempeällä ystävällisyydellä. Kaikki kulkupelit passaa minulle eli mennään sitten autolla tai veneellä, olen heti lähdössä mukaan! Turvavaljaat, pelastusliivit ja toppatakit sujahtaa päälleni huomaamatta. Täytyy vielä kehaista, että hihnakäytökseni on ensiluokkaista. Olen myös varsin välkky, sillä tunnun oppivan uudet asiat kuin itsestään. Mitä tulee hoitotoimenpiteisiin, niin otan ne vastaan ilman minkäänlaista vastarintaa. En säiky edes päivittäisiä pistoksiani. Eroahdistukseni ei pääse niin valloilleen, jos saan jäädä koirakavereiden kesken kotiin. Unelmakotini olisikin sellainen, jossa olisi kaksi ihmistä ja koiraystävä – mieluiten sellainen rauhallinen koiruus, eikä mikään teini-ikäinen villikko. Toivon sellaista rentoa yhdessä hengailua. Tulevan ihmiseni on pystyttävä sitoutumaan koko elämäni ajan diabetekseni hoitoon, joka tarkoittaa mm. päivittäistä verensokerin seurantaa, pistoshoitoja, erityisruokavalion noudattamista sekä eläinlääkärikäyntejä. Tarvitsen myös sopivan määrän liikuntaa. Diabetekseni on ollut onneksi hyvässä hoitotasapainossa, mutta täytyy varautua kodinvaihdon myötä stressikierrosteni nousuun, joka voi vaikuttaa verensokeriarvoihini. Kokemus koirien pitkäaikaissairauksien hoitamisesta olisikin myös suotavaa. Olen jo iäkäs koira ja sairauteni vähentää kuulemma väistämättä myös elinvuosiani. Vaikka olen koviakin kokenut kaveri, ei sydämeni ole muuttunut miksikään matkan varrella – siellä riittää edelleen rakkautta jaettavaksi. Päätänkin kuulumiseni erään viisaan sanoihin; ”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” ♥ – Muumipappa (Muumipappa ja meri, 1965) Kuulumisia kotihoido