PERSA

Tarinani

Persa asui ensimmäiset vuotensa vuorilla syrjässä asutuksesta ja ihmisistä. Eläinsuojelijat olivat tehneet vuorille hylättyn mökin pihaan aitauksen, jonne olivat pelastaneet useita koiria eri puolilta aluetta. Aitaus ei ollut kummoinen, mutta se oli turvallinen paikka Persalle ja hänen sisarelleen, jotka myöhemmin haettiin tarhalle sosiaalistumaan ja totuttelemaan paremmin ihmisiin. Persalle kotiutuminen tarhalle kävi helposti ja hän on alusta asti ollut ihmisrakas ja kiltti. Hän jakoi häkin aiemmin sisarensa Maylan kanssa, joka on sittemmin ollut onnekas ja löytänyt kodin. Persa jäi tarhalle yksin toivomaan, että hänet huomattaisiin. Tapasimme Persan tarhavierailulla Lokakuussa 2026. Hän on kaunis ja rauhallinen tyttö, ja tuli tutustumaan vieraisiinkin ihmisiin rohkeasti. Hän ei kavahtanut isompaa ihmisjoukkoa ja paistatteli huomion keskipisteenä odottaen rapsutuksia. Tarhalta kerrotaan, Persan tulevan toimeen muiden koirien kanssa tutustumisen jälkeen, ja oppivan nopeasti uusia asioita. Hän on tarhalle tulonsa jälkeen rauhoittunut huomattavasti eikä ole enää ylitsepursuavan energinen. Persa kuitenkin pitää liikkumisesta ja ulkoilut tarhan ulkopuolella ovat mieleen. Persa käveleekin hihnassa tottuneesti, vaikka intoutuukin välillä vetämään hyvien hajujen perässä. Olisiko sinulla Persalle koti? Matkustus: rokotettuna, sirutettuna, madotettuna, ulkoloishäädettynä ja tautitestattuna (anaplasmoosi, babesia, sydänmato, ihomato, ehrlichilia, leishmania) ja Ruokaviraston ohjeiden mukaan ja Traces järjestelmään kirjattuna.