VILMA

Tarinani

Vilma odottelee yhdessä Shanja-emonsa kanssa Viipurin löytökoiratarhan aitauksessa kutsua omaan kotiin. Nelivuotiaan Vilman päivät kuluvat aitauksessa, jossa asuinkumppanina on onneksi oma emo. Väritykseltään valkoisen, beigen ja harmaan kirjava, tummalla kuonolla varustettu Vilma on vuoden alusta saakka asunut löytökoiratarhalla, jonne se päätyi Pietarista, Fillmoren eläinsairaalasta. Steriloinnin jälkeen Vilma ei onneksi joutunut palaamaan kodittomana kadulle, vaan pääsi Snezhannan hoiviin etsimään omaa kotia yhdessä emonsa kanssa. Valitettavasti meillä ei ole taustatietoja Vilman aiemmista vaiheista. Sekä Vilman että Shanjan suhtautuminen ihmisiin on kuitenkin siinä määrin luottavaista, että arvelemme ainakin Shanjan eläneen kotikoirana – ja tuskin Vilmakaan on koko elämäänsä kodittomana elänyt. Se, mistä syystä ja milloin nämä kauniit ja ystävälliset tytöt ovat joutuneet kadulle oman onnensa nojaan, on hämärän peitossa. Emme tiedä, onko Vilma koskaan asunut sisätiloissa tai saanut opastusta kotikoiran taitoihin. Näin ollen tälle tälle vaatimattoman oloiselle tytölle etsitään varmuuden vuoksi koirakaverillista kotia suhteellisen rauhalliselta alueelta. Omalla pihalla varustettu omakotitalo olisi ihanteellinen paikka totutella kotikoiran elämään. Tytön kiinnostunut ja ystävällinen suhtautuminen ihmisiin viittaa kuitenkin siihen, että Vilma kovin mielellään opiskelisi uusia taitoja lempeän ja kärsivällisen ihmisen opastuksella. Vlma pääseekin harjoittelemaan hihnakävelyä vapaaehtoisten kanssa ja tutustuu samalla erilaisiin ihmisiin. Vilman rabiesrokotevasta-ainetasot ovat riittävät ja sillä on niiden puolesta mahdollisuus matkustaa Suomeen elokuusta 2026 alkaen. Sillä on EU:n hyväksymän tutkimuslaitoksen myöntämä todistus testituloksesta. Vilma tautitestataan 8 vektorivälitteisen taudin varalta ennen Suomeen tuloa ja sen tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Matkustus: 8/2026 alkaen